FAQ

Mekaanisen kellon toiminta ja yleinen käyttöohje:

Mekaanisessa kellossa on jousi, joka viritettynä antaa käyntivoiman kellon koneistolle. Kun kellon jousi on viritetty täyteen vetoon – on käyntivara tavallisesti noin 44 tuntia, eli kello pysähtyy vajaan kahden vuorokauden kuluttua ilman jousen uudelleen virittämistä.

Vedettävässä kellossa (vedettävä) koneiston jousi viritetään pyörittämällä nuppia vetoasennossa – pyörivä momentti jännittää kellon jousen. Kun ”veto” on täysi – lakkaa nuppi pyörimästä – eikä vetoa tulisi yrittää lisätä suurella voimalla.

Automaattiviritteisessä kellossa (automaatti) koneiston jousen virittää käyttäjänsä ranteen liike. Koneiston vetomassa (roottori) pyörii akselinsa ympäri, välitysrattaiden välittäessä tuotettua momenttia ”vetona” jouselle. Käytön aikana kellon pitää saada riittävä määrä liikettä, riittävän vedon ja käyntivoiman takaamiseksi.

Kun pysähtynyt mekaaninen kello (myös automaatti) otetaan käyttöön, on sen jousta viritettävä nuppia pyörittämällä – koneiston mallista, nupin koosta riippuen noin 20-30 pyöräytystä. Usein koneisto on vielä ”käynnistettävä” (liipotin liikkeeseen) heilauttamalla kelloa keski-akselinsa ympäri.

Jousen viritysaste vaikuttaa kellon käynnin laatuun ja tarkkuuteen. Täydessä vedossa kello käy yleensä vakaammin ja siten myös tarkemmin. Kun jousen voima vähenee, koneisto altistuu helpommin ulkopuolisille haittatekijöille – kellon käyntilaitteen (liipottimen) heilahduskulman pienentyessä, mikä vaikuttaa suoraan kellon käyntitarkkuuteen.

Mekaanisen kellon käyttöä tulisi välttää voimakkaiden magneettikenttien läheisyydessä, kuten induktioliedet, voimakkaat sähkölaitteet, kovalevyt, kaiuttimet, diodit, tablettien ja puhelimien magneettiset suojakannet. Kellon altistuminen magneettisuudelle näkyy usein suoraan käyntitarkkuudessa.

Kvartsikellot:

Kvartsikellot saavat käyntivoimansa varastoidusta sähkövarauksesta (paristo tai ladattava-akku). Pariston virta johdetaan piirilevylle ja edelleen kvartsikidevärähtelijään = kideoskillaattori (taajuus 2^15 = 32768 Hz, tämä taajuus on vakio). Mikropiiri laskee saadun värähtelyn vakion ja askelmoottori jakaa värähtelyn* (edelleen puolittaa värähtelyarvon) yhdeksi sekunniksi, mikä välittyy osoitinkoneistolle (rataskoneisto – analogiset osoittimet tai esim. nestekide, digitaalinäyttö).

Lyhyesti: Paristo → kvartsikide → mikropiiri/askelmoottori → osoitinkoneisto → osoittimet

*) Värähtelyn jako lukuina: 32768/2; 16384/2; 8192/2; 4096/2; 2048/2; 1024/2; 512/2; 256/2; 128/2; 64/2; 32/2; 16/2; 8/2; 4/2; 2/2 = 1

Mitä tarkoittaa kellon huolto?

Yleisesi huolto kellolle tarkoittaa koneiston purkua, pesua, uudelleen kokoamista ja öljyämistä – toimenpiteeseen kuuluu myös käynnin säätö, sekä käynnin tarkkailu. Tietyt kuluvat ja vahingoittuneet osat vaihdetaan huollon yhteydessä (mm. vetojousi ja tiivisteet). Huoltoon kuuluu myös magneettisuuden poisto osista ja halutessa kellon kuorta ja ranneketta voidaan uudelleen hioa ja kiillottaa. 

Jos kellossa on selvästi jokin yksittäinen osa tai osakokonaisuus rikki/viallinen – näissä tapauksissa rikkoutuneet/vialliset osat korjataan tai vaihdetaan, sekä suoritetaan muut yleishuoltoa vaativat toimenpiteet.*

*) Lähtökohtaisesti pelkkiä ”osakorjauksia” ei suoriteta (mikä tarkoittaisi vain tietyn osan/osakokonaisuuden vaihtamista/korjaamista) tekemättä muuta yleishuoltoa – koska silloin työn toteuttaja ei voi antaa täydellistä vastuuta ja takuuta kellon kokonaisvaltaisesta toimivuudesta. – ts. korjaaja ei voi ottaa vastuuta ja antaa takuuta muiden tekemästä työstä.

Kuinka usein kelloni tulisi huoltaa?

Kaikkien kellojen koneistoissa on kuluvaa mekaniikkaa ja sen suojelemiseksi on koneiston osien eri pinnoilla käytetty erilaisia voiteluja (öljyt ja rasvat). Kulumasta johtuen kaikki mekaaniset kellot tulisi huoltaa 4-8 vuoden välein (riippuen koneiston mallista ja käytön laadusta).

Paristolla ja akuilla toimivissa kelloissa on myös mekaanisia osakokonaisuuksia missä on öljyjä ja voiteluja, mikä tarkoittaa niidenkin tarvitsevan huoltoa aika-ajoin (n. 5-10v välein). Yleisimmin paristokellon tietää olevan huollon tarpeessa, kun kelloon vaihdettu uusi paristo kuluu nopeasti loppuun lisääntyneestä kitkavastuksesta, tai piirilevyn EOL-toiminto (End Of Life) käynnistyy milloin sekunttiosoitin vuorottain pysähtyy muutamaksi sekunniksi ja hyppää monta sekuntia kerrallaan.

Kellon pariston kesto on suoraan riippuvainen koneiston käynnin laadusta; puhdas ja haittakitkaton koneisto – on pariston kesto pidempi. Hyvänä pariston kestona pidetään n. 2 vuotta.

Vastaamme kaikkiin huoltoon liittyviin kysymyksiinne ja tarvittaessa opastamme teitä kellonne käytössä!

Takuun alaisuus ja ehdot.

Merkkien kansainväliset takuut kattavat materiaali- ja valmistusvirheet, jotka hankitussa kellossa ovat ostohetkellä. Takuu on voimassa ainoastaan, mikäli takuutodistus/kortti on täytetty oikein virallisen jälleenmyyjän toimesta (päivämäärä, myyjän leima, referenssi/sarjanumero tai muu tunnistenumero).

Takuuasioissa tulisi aina esittää kellokohtainen takuutodistus/kortti.

Takuu ei kata:
-Pariston kestoa
-Normaalikäyttöä ja kulumista (esim. naarmut)
-Rannekkeen kulumaa
-Minkään ulkopuolisen vahingon tai huolimattoman käytön aiheuttamia vikoja ja seuraksia. Huolimattoman käytön esimerkkeinä pudotukset, lommot, kolhut, iskut, murskaantuminen.
-Käyttövirheitä ja kellokohtaisten käyttöohjeiden noudattamatta jättämistä.
-Itse kellon tai ajannäytön aiheuttamia minkäänlaisia epäsuoria vahinkoja.

*)Aiheutuneita korjauskustannuksia voi mahdollisesti esittää omalle vakuutusyhtiölle, vakuutusehtojen täyttyessä.

Suosittelemme tutustumaan kellon mukana tulevaan ohjekirjaan huolella.

Onko kello vesitiivis?

Rannekelloissa on useampi tapa merkitä vesitiiveys, näistä yleisimmät ovat;
m = metriä (”matkaa/syvyyttä veden pinnan alla”)
ATM = ’ilmakehänpaineen yksikkö’
bar = ilmanpaineen yksikkö

• Suhdelukuina: 100m ~ 10 ATM ~ 10 bar

0-50m = kello on roisketiivis, eikä tulisi upottaa veteen lainkaan – yleisesti kontaktia kaiken kostean kanssa tulisi välttää.
100m = kello on vesitiivis, kestäen pintauinnin ja sukelluksen.*
300m+ = kello on vesitiivis, kestäen laitesukelluksen.*

*) kellossa tulisi olla kierrenuppi, tai muu lisälukitus-/tiivistyssysteemi maksimaalisen vesitiiveyden takaamiseksi

Huomiona, että kelloissa ilmoitetut vesitiiveydet pitävät paikkansa uutena ostetuissa ja virallisen tahon huoltamissa tapauksissa, joissa asianmukainen tiivistys ja tiiveyden tarkistus on suoritettu.

• Lainaus Longines-takuu- ja käyttöohjeista:
  • Tarkastukset / Huollot:

” Kuinka usein kello tulee tarkastuttaa?
Suosittelemme, että tarkastutat kellosi vesitiiviyden vuosittain (osittainen huolto kellon liikkeen tarkastuksen yhteydessä).

Vesisuojaus: emme voi taata kellon pysyvää vesitiiviyttä. Vesisuojausta voi heikentää tiivisteiden vanheneminen tai nuppiin kohdistunut satunnainen isku. Huolto-ohjeidemme mukaisesti on suositeltavaa, että LONGINES:n hyväksymän huoltoedustajan annetaan tarkistaa kellon vesisuojaus kerran vuodessa.”

Kellon vesitiiveyttä tulisi siis ylläpitää, lisäksi tiivisteiden voitelut kuivuessaan aiheuttavat tiivisteiden hapertumisen ja halkeilun johtaen siihen, ettei kello ole enää tiivis.

(c) Aseman Kello